Tätä omavalvontasuunnitelmaa on päivitetty viimeksi 28.3.2025

Tällä omavalvontasuunnitelmalla valvotaan alla kerrotun palveluyksikön toimintaa ja palveluyksikössä mahdollisesti käytettyjen alihankkijoiden toiminnan laatua ja asianmukaisuutta sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta.

Velvollisuus laatia palveluyksikkökohtainen omavalvontasuunnitelma perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalain (741/2023) 27 §:n ja sen perusteella laadittuun Valviran määräyksen 1/2024. Mikäli palveluntuottajalla on kaksi tai useampia palveluyksiköitä, on palveluntuottajan laadittava kunkin palveluyksikön lisäksi omavalvontaohjelma. Palveluyksiköllä tarkoitetaan toiminnallisesti ja hallinnollisesti järjestettyä kokonaisuutta, jossa tuotetaan sosiaali- ja terveyspalveluita. Jokaisella palveluyksiköllä on lähtökohtaisesti omat nimetyt vastuuhenkilöt. Tyypillisesti kuntoutusyrityksissä on vain yksi palveluyksikkö, jossa voi kuitenkin olla useita eri palvelupisteitä (toimipisteitä).

Omavalvontasuunnitelman tarkoituksena on keskittyä erityisesti riskien

tunnistamiseen ja riskien ennalta ehkäisyyn konkreettisin omavalvontasuunnitelmaan kirjattavin keinoin. Omavalvontasuunnitelma ei ole strateginen asiakirja, vaan käytännön hoito- ja kuntoutustyön apuväline, jota päivitetään tarpeen mukaisesti ja säännöllisesti, vähintään neljän kuukauden välein.

 

1. Palveluntuottajaa, palveluyksikköä ja toimintaa koskevat tiedot

 

1.1 Palveluntuottajan perustiedot

 

Palveluntuottajan nimi: Suvin Sivuraide tmi

Y-tunnus: 3499733-9

Yhteystiedot: suvin@sivuraide.art, www.sivuraide.art

 

• Palveluyksikön perustiedot

 

Palveluyksikkö tmi Suvin Sivuraide

Palvelua annetaan sopimuksen mukaan etänä, asiakkaan yksiköissä tai asiakkaan kotona. Yrityksellä ei toistaiseksi ole omia toimitiloja. Jos yritys hankkii myöhemmin omat toimitilat, tätä omavalvontasuunnitelmaa päivitetään.

Taideterapia/ luovat työpajat, vastuuhenkilö Suvi Eriksson

 

• Palvelut, toiminta-ajatus ja toimintaperiaatteet

 

Palveluyksikkö tarjoaa taideterapiaa itse maksaville asiakkaille sekä luovan toiminnan työpajoja eri sosiaalialan ja muille asiakasryhmille Jyväskylässä, Tampereella ja lähialueilla. Palvelua tarjotaan sopimuksen mukaan etänä, asiakkaan yksiköissä tai asiakkaan kotona.

Palveluja saatetaan tuottaa ostopalveluina toiselle palveluntuottajalle tai -järjestäjälle. Työpajapalveluita saatetaan tarvittaessa hankkia toiselta palveluntuottajalta.

Palveluita tuotetaan ensisijaisesti Pirkanmaan ja Keski-Suomen hyvinvointialueiden alueilla, mutta sopimuksen mukaan myös muualla.

Asiakkaiden kanssa tehdään kirjallinen palvelusopimus, jossa määritellään tapaamisten määrä, tavoitteet, kesto ja hinta.

1.4 Päiväys

28.3.2025, versio 1.

2.    Omavalvontasuunnitelman laatiminen ja julkaiseminen sekä vastuunjako

2.1 Palveluiden laadulliset edellytykset

• Kohdassa 1.2 mainittu yrittäjä vastaa sähköisen omavalvontasuunnitelman laatimisesta, toteutumisen seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta. Hän myös hyväksyy omavalvontasuunnitelman.
• Yrittäjä on vastuussa yritystoiminnassa syntyvistä ongelmatilanteista normaalina työaikana.
• Omavalvontasuunnitelma on näkyvillä yrittäjän web-sivuilla. Se tarkastetaan ja päivitetään neljän kuukauden välein.
• Aiemmat versiot omavalvontasuunnitelmasta säilytetään sähköisesti yrittäjän tiedostoissa.

 

3. Palveluyksikön omavalvonnan toteuttaminen ja menettelytavat

3.1 Palvelujen saatavuuden varmistaminen

 

• Asiakkaan kanssa sovitaan aina yksilöllisesti tapaamisajasta ja -paikasta. Samalla varmistetaan, että paikka on riittävän saavutettava asiakkaalle.
• Pääsääntöisesti yrittäjä ei käytä alihankkijoita palveluntuottamisessa. Joissain tapauksissa etenkin työpajoja voidaan kuitenkin toteuttaa työparityöskentelynä. Yrittäjä vastaa tällöin siitä, että tätä omavalvontasuunnitelmaa toteutetaan.

3.2 Palvelujen jatkuvuuden varmistaminen

3.2.1 Monialainen yhteistyö ja palvelun koordinointi

 

• Yritys voi toteuttaa muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien ja -tuottajien tilaamaa ryhmä- ja työpajatoimintaa. Tällöin toiminta järjestetään tiiviissä yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä palvelut tilanneen organisaation kanssa.

3.2.2 Valmius- ja jatkuvuudenhallinta

• Palveluyksikön valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta sekä valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta vastaa kohdassa 1.2 mainittu yrittäjä.
• Yrittäjän sairastuessa ja muissa tilanteissa, jotka estävät sovitun palvelun toteutumisen, yrittäjä etsii yhdessä asiakkaan kanssa uuden ajankohdan palvelulle, tai jos se osoittautuu mahdottomaksi, huolehtii asianmukaisesta kompensaatiosta tapauksessa, jossa palvelusta on jo maksettu.

3.3 Palvelujen turvallisuuden ja laadun varmistaminen

3.3.1 Palveluiden laadulliset edellytykset

• Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen on oltava laadukkaita, asiakas- ja potilaskeskeisiä, turvallisia ja asianmukaisesti toteutettuja. Katso lisää sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022–2026 (STM:n julkaisuja 2022:2).
• Vastuuhenkilö on yksinyrittäjänä kiinteästi mukana palveluyksikön päivittäisessä toiminnassa.
• Kohdassa 1.2 mainittu yrittäjä on palveluista ja niiden laadusta vastaava henkilö. Palvelusta vastaava yrittäjä on koulutettu ja Valviran valvoma sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2915) tarkoittama ammattihenkilö.

Palveluntuottajan palveluyksikön palveluille asettamat laatuvaatimukset ja laadunhallinnan toteuttamistavat

Asiakkaan ja potilaan asema ja oikeudet

Asiakkaan oikeus hyvään kohteluun ja hoitoon

Jokaisella on oikeus tulla kohdelluksi ja kohdatuksi aina asianmukaisesti asiakkaiden taustasta tai vammasta riippumatta. Jokaisella on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Jokaisen hoito on järjestettävä ja häntä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä siten, että hänen vakaumustaan ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan. Potilaan äidinkieli, hänen yksilölliset tarpeensa ja kulttuurinsa on mahdollisuuksien mukaan otettava hänen hoidossaan ja kohtelussaan huomioon. Näistä oikeuksista säädetään tarkemmin laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (potilaslaki, 785/1992).

Potilaslain mukaiset muut oikeudet, kuten tiedonsaantioikeudet ja

itsemääräämisoikeudet

Asiakkaiden oikeuksien toteutumisessa noudatetaan potilaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia, erityisesti lain 5 §:ää jonka mukaan asiakkaalla on oikeus saada tietoa erilaisista hoito- ja jatkohoitovaihtoehdoista kuten asiakkaan valinnanvapauteen tai julkisesti järjestetyn hoidon suorahankintoihin liittyvistä kysymyksistä, sekä erityisesti potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 6 §:n eli potilaan itsemääräämisoikeuteen liittyvissä kysymyksissä. Viitatun 6 §:n nojalla potilaalla on oikeus tulla hoidetuksi yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy jostain tietystä hoitotoimenpiteestä, on potilasta hoidettava muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla.

Yrittäjä ei käytä toiminnassaan varsinaisia rajoitustoimenpiteitä. Mikäli rajoitustoimenpiteitä olisi käytössä, niistä tehtäisiin erilliset lain edellyttämät päätökset ja etukäteiset suunnitelmat sekä merkinnät myös tähän omavalvontasuunnitelmaan erillisen ”rajoitustoimenpiteet” otsikon alle. Rajoitustoimenpiteiden on lähtökohtaisesti perustuttava lakiin ja ne ovat aina viimesijainen keino. Lisätietoa Valviran rajoitustoimenpiteet -sivulla.

Yrittäjän arvot ja toimintaperiaatteet

Yrittäjä noudattaa työssään taideterapeuttien eettisiä ohjeita ja Valviran ohjeita.

Etävastaanotto tai etäterapia

Etäpalveluita käytetään tietoturvallisella tavalla siten, että asiakas on luotettavasti tunnistettavissa. Ennen kasvokkain alkaneen terapian siirtämistä etäterapiaksi varmistutaan kuntoutuja-asiakkaan tietoteknisistä edellytyksistä suoriutua terapiasta myös etänä, joko asiakkaan tai palveluntuottajan laitteilla, kuten tabletilla, tietokoneella tai puhelimella.

3.3.2 Toimitilat ja välineet

• Suvin Sivuraiteella ei toistaiseksi ole kiinteää toimitilaa. Jos sellainen tulee, tätä omavalvontasuunnitelmaa päivitetään.
• Taideterapiassa käytetään erilaisia taiteen tekemiseen käytettäviä välineitä, kuten papereita, värejä, maaleja, saksia, liimaa, luonnonmateriaaleja, soittimia, erilaisia pieniä esineitä, pelejä ja tarvittaessa muita välineitä. Näiden välineiden turvallisuus, turvallinen käyttö ja soveltuvuus tarkoitukseensa varmistetaan huolellisesti.

3.4 Yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja asiakkaan/potilaan aseman ja oikeuksien varmistaminen

• Jos olet tyytymätön saamaasi palveluun tai kohteluun sosiaalihuollon yksikössä tai varhaiskasvatuksessa tai kaipaat neuvontaa oikeuksistasi asiakkaana, sosiaaliasiavastaavan kanssa voit pohtia erilaisia keinoja tilanteen selvittämiseksi.

Sosiaaliasiavastaavan tehtävä on puolueeton, riippumaton ja lakisääteinen. Sosiaaliasiavastaava on taho, joka neuvoo, miten sinä asiakkaana voit toimia omassa asiassasi. Sosiaaliasiavastaava ei tee päätöksiä. Sosiaali- ja potilasasiavastaavien toiminnasta vastaa se hyvinvointialue, minkä alueella palvelua tuotetaan.

• Pirkanmaan alueen sosiaaliasiavastaavaan voi olla yhteydessä puhelimitse arkisin klo 9–11 numeroon 040 504 5249, tai sähköpostitse sosiaaliasiavastaava(at)pirha.fi
• Keski-Suomen alueen sosiaaliasiavastaavan tavoittaa arkisin klo 9–11 numerosta 044 265 1080, tai sähköpostitse sosiaaliasiavastaava(at)hyvaks.fi. Tietoturvallinen sähköposti asiointiin löytyy sivustolta https://www.hyvaks.fi/asiakkaana/potilas-ja-sosiaaliasiavastaavat.
• Palveluiden esteettömyyteen ja saavutettavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Tällä hetkellä omien toimitilojen puuttuessa pyritään järjestämään asiakastapaamiset tiloissa, joihin asiakkaiden on helppo saapua.
• Asiakkaiden yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys on tärkeää Suvin Sivuraiteella. Kaikki toiminta on asiakaslähtöistä, ja ryhmätoiminnassa erityistä huomiota kiinnitetään kaikkien osanottajien yhtäläiseen osallisuuteen ja toimijuuteen. Mikäli asiakas tai hänen edustajansa kokee, että hänen yhdenvertaisuuttaan on loukattu, kehotetaan ottamaan välittömästi yhteyttä kohdassa 1.2 mainittuun yrittäjään, joka ryhtyy heti toimenpiteisiin asian korjaamiseksi.
• Terapiasopimus tehdään aina yhdessä asiakkaan kanssa ja häntä kuunnellen. Terapeutti ei tee itsenäisesti mitään asiakkaan palveluita koskevia päätöksiä. Mikäli käytetyt menetelmät eivät ole asiakkaan mielestä toimivia, etsitään yhdessä muita menetelmiä. Asiakkaiden itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan täysimääräisesti, eikä sitä rajoittavia toimenpiteitä käytetä.
• Terapia ja ryhmätoiminta on vapaaehtoista ja asiakkaalla on aina mahdollisuus kieltäytyä tälle tarjottavista terapiatoimenpiteistä. Menestyksekäs kuntoutuminen edellyttää tyypillisesti asiakkaalta myös omaa aktiivisuutta ja motivaatiota kuntoutumisensa tukemiseksi. Tähän pyritään pääsemään asiakkaan motivoinnilla, ohjauksella ja harjoituksilla. Yrityksellä ei ole erillisiä asiakkaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi laadittuja ohjeita tai suunnitelmia. Asiakkaiden tyytyväisyyttä seurataan säännöllisesti kysymällä heidän tyytyväisyydestään yrityksen tarjoamaan palveluun.
• Miten varmistetaan asiakkaan tai potilaan kielellisten oikeuksien toteutuminen? Suvin Sivuraiteella saa palveluita suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Lisäksi käytämme selkosuomea, ja toiminnalliseen työskentelyyn on helppo osallistua ilman sujuvaa edellä mainittujen kielten osaamistakaan.
• Mikäli asiakas tulee epäasiallisesti kohdelluksi, voi asiakas olla suoraan puhelimitse tai kirjeitse yhteydessä yrityksen kohdassa 1.2 mainittuun yrittäjään epäasiallisen kohtelun oikaisemiseksi. Yrittäjä kirjaa asiakkaalta saadun ilmoituksen muistutuksena ja varmistaa ilmoituksessa kerrottujen epäkohtien poistumisen.
• Asiakkailta kerätään säännöllisesti palautetta mm. tavoitteiden toteutumisesta, menetelmien soveltuvuudesta ja vuorovaikutuksen toimivuudesta. Palaute pyritään ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon ja toimintaa ohjataan sen mukaan.

Taulukko 1: Palveluyksikön toiminnan keskeisimpien riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta

Tunnistettu riski	Riskin arviointi (suuruus ja vaikutus)	Ehkäisy- ja hallintatoimet
Mahdollisia allergisia reaktioita aiheuttavien aineiden käsittely	Keskisuuri	Mahdollisista allergioista kysytään etukäteen.
Saksien tai muiden terävien esineiden aiheuttamat haavat ja vahingot, muut ensiapua vaativat vahingot ja tapaturmat.	Keskisuuri	Yrittäjä varmistaa, että toimitilassa on tarvittavia ensiapuvälineitä. Hän myös pitää hätäensiavun osaamisensa ajan tasalla.
Liikuntakokeilut	Vähäinen, yrityksessä ei anneta esimerkiksi fysioterapiaa	Toimitaan asiakkaan liikkuvuuden rajoissa.
Ryhmätilanteissa voi esiintyä uhkaavaa käyttäytymistä	Keskisuuri	Ryhmänhallintakeinot, mahdollisesti tarvittavan ulkopuolisen avun saamisen varmistaminen, turvasuunnitelmien ajantasaisuus.

 

4. Havaittujen puutteiden ja epäkohtien käsittely sekä toiminnan kehittäminen

4.1 Toiminnassa ilmenevien epäkohtien ja puutteiden käsittely

• Palveluntuottaja raportoi keskeisimmät riskit palvelun järjestäjälle/tilaajalle vuorovaikutteisen yhteistyön menettelyissä.
• Palveluntuottaja ilmoittaa omassa tai alihankkijan toiminnassa ilmenevistä epäkohdista ja puutteista palvelunjärjestäjälle ja valvontaviranomaiselle valvontalain 29 § mukaan.
• Jos yrittäjä huomaa asiakkaan olevan sosiaalihuollon tarpeessa, hän ohjaa henkilön hakemaan sosiaalipalveluja tai ottaa itse yhteyttä hyvinvointialueen sosiaalipalveluista vastaavaan viranomaiseen, jotta tuen tarve arvioitaisiin. Jos suostumusta ei voida saada ja henkilö on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan tai jos lapsen etu sitä välttämättä vaatii, ammattihenkilöllä on velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta hyvinvointialueen sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle.
• Rikoslaissa (luvun 15 pykälä 10) on säädetty, että jokaisen (mukaan lukien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön) pitää ilmoittaa poliisille tai sille, jota vaara uhkaa, jos hän saa tietää suunnitteilla olevasta törkeästä rikoksesta ja jos rikos on vielä estettävissä ilmoituksen tekemisellä. 
• Velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus koskee myös sosiaali- ja terveydenhuollon itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivia henkilöitä. Näin ollen yrittäjäkin on velvollinen salassapitosäännösten estämättä ilmoittamaan hyvinvointialueelle, jos hän on tehtävässään saanut tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Ilmoitus on tehtävä viipymättä. Yrittäjällä on myös tietyissä tilanteissa velvollisuus tehdä ennakollinen lastensuojeluilmoitus hyvinvointialueen sosiaalihuoltoon jo ennen lapsen syntymää. Lastensuojeluilmoituksen tarkoituksena on aina lasta koskevan tuen tarpeen selvittäminen.
• Lastensuojeluilmoituksen tekemiseen velvoitetuilla tahoilla on velvollisuus salassapitosäännösten estämättä tehdä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä, että lapseen on kohdistettu seksuaalirikoksena tai henkeen ja terveyteen kohdistuvana rikoksena rangaistava teko. Tällaisia rikoksia ovat esimerkiksi lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja pahoinpitely. Lisäksi heidän tulee tehdä lastensuojeluilmoitus. 
• Omavalvonnassa ilmeneviin epäkohtiin ja puutteisiin puututaan tilanteen edellyttämällä tavalla heti niiden esiin tultua.

4.2 Palautetiedon huomioiminen kehittämisessä

• Epäkohtailmoitusten sekä haitta- ja vaaratapahtumailmoitusten käsittelyssä mahdollisesti esiin tullutta epäkohdista tai puutteista kertovaa tietoa hyödynnetään omavalvonnan ja toiminnan laadun kehittämisessä.
• Muistutuksissa, kanteluissa ja potilasvahinkoilmoituksissa mahdollisesti ilmi tulleet epäkohdat tai puutteet otetaan huomioon toiminnassa ja sen kehittämisessä.
• Säännöllisesti kerättyä ja muuten saatua palautetta hyödynnetään omavalvonnan ja toiminnan laadun kehittämisessä. Palautteisiin kuuluvat esimerkiksi reklamaatiot.
• Valvontaviranomaisten antama ohjaus ja päätökset huomioidaan omavalvonnan ja toiminnan laadun kehittämisessä.

5. Omavalvonnan seuranta ja raportointi

5.1 Laadun- ja riskienhallinnan seuranta ja raportointi

Kuvaa:

• Palveluiden laatua ja turvallisuutta seurataan keräämällä jatkuvasti palautetta asiakkailta sekä havainnoimalla niiden vaikutuksia.
• Riskienhallintakeinojen toimivuutta ja riittävyyttä kehitetään jatkuvasti.

5.2 Kehittämistoimenpiteiden etenemisen seuranta ja raportointi

Omavalvontasuunnitelma on nähtävillä yrityksen verkkosivuilla. Suunnitelmaan kirjataan viimeisin päiväys, jolloin suunnitelmaa on muutettu, jotta asiakkaiden saatavilla on aina suunnitelman

uusin versio. Omavalvontasuunnitelma on laadittava sähköisesti.

Yrittäjä varmistaa itse omavalvontasuunnitelman lisäämisen yrityksen verkkosivuille ja toimipisteisiin joko henkilökohtaisesti tai käyttämällä tarpeellista apua, kuten verkkosivujen erillistä ylläpitäjää.

Omavalvontasuunnitelman havainnot ja päivitykset käsitellään kolme kertaa

vuodessa (neljän kuukauden välein).